Johanna Karimäki

Kuntauudistus Uudellamaalla

Kuntauudistus herättää vilkasta keskustelua. Olen käynyt tapaamassa vihreitä kunnallispoliitikkoja ja asukkaita Karkkilassa, Vihdissä ja Järvenpäässä. Järvenpäässä oli mukana myös Keravan, Nurmijärven, Tuusulan ja Sipoon vihreitä.

 Vihreät ovat tietoisia uudistuksen maanlaajuisesta tarpeesta. Tosin Uusimaa on alueena erityinen ja elinvoimainen. Täällä asuu kolmannes suomalaisista ja tuotetaan 40 % koko maan bruttokansantuotteesta.

 Asukkaita on kuunneltava ja heidän näkemyksensä otettava vakavasti. Kunkin alueen erityispiirteet on huomioitava, eikä Uusimaa ei ole verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomen kriisialueisiin. Siksi metropolialueelle sopii aivan oma ratkaisunsa.

 Uudistuksen pohjalla on se, että jokaisen asukkaan palvelut halutaan turvata yhdenvertaisesti. Tavoitteena on vahvat peruskunnat, joissa on palveluiden järjestämisvastuu. Malli voi varsin hyvin toteutua myös seutuvaltuuston kautta, jossa on kunnanosavaltuustoina esimerkiksi nykyiset kunnat tai muut sopivaksi katsotut alueet. Tällaista ratkaisua kannatan metropolialueelle, jossa yhteisen vaaleilla valittavan seutuvaltuuston vastuulla olisi seudulliset asiat kuten joukkoliikenne ja erikoissairaanhoito. Nykyiset kunnat vastaisivat lähipalveluista, kuten kouluista, päivähoidosta ja vanhusten palveluista. Tietysti palveluita pitäisi jatkossa käyttää myös yli kuntarajojen, asukkaiden päivittäisillä asioimisreiteillä. Seutuvaltuustomalli voi hyvin sopia muuallekin paikallisiin olosuhteisiin räätälöityinä.

 Mikä sitten nykyisessä tilanteessa on huonoa? Asiat kyllä toimivat ja palveluita on Uudellamaalla kohtuu hyvin tarjolla. Monet keskeiset palvelut ovat kuitenkin erilaisten kuntayhtymien tuottamia, joten demokraattinen ohjaus niissä on heikentynyt. Nykyisillä kunnilla ei juuri ole omia asioita päätettävänä. Esimerkiksi Karkkilalla on kuntayhtymiä Vihdin ja Nummi-Pusulan kanssa, kirjastoyhteistyötä laajemminkin ja terveyspalveluissa Karkkila kuuluu Lohjan sairaanhoitopiiriin.

 Palveluiden turvaaminen on keskeisintä ja toinen tärkeä seikka on, että maankäytön suunnittelu saadaan seudullisesti järkeväksi. Tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, mutta yhdyskuntarakenne ei saa hajautua hallitsemattomasti. Järkevä yhdyskuntarakenteen suunnittelu vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja säästää arvokkaita luontokohteita ja viheralueita.

 Uudistuksen keskiössä on asukkaat ja heidän palveluidensa turvaaminen. Asukkaita on kuultava. Kansanäänestykset ovat tärkeitä näin isossa kysymyksessä. Ministeri Virkkusen asettaman selvitysryhmän loppuraportti ja ehdotukset ovat keskustelun pohjalla, mutta hallitusryhmätkään eivät ole sitoutuneet työryhmän karttoihin, joiden valmistelu on ollut salaista.

 Olisin odottanut enemmän vaihtoehtoja työryhmältä ja ajatuksia lähidemokratian varmistamisesta. Esimerkiksi kaikki maailman metropolit toimivat kaksiportaisen hallinnon alla, mikä sopii hyvin pääkaupunkiseudullekin. On tärkeää, että kunnat omissa lausunnoissaan kertovat omat ehdotuksensa asukkaiden palveluiden parantamiseksi ja seudullisten palveluiden järkeistämiseksi. Kotikaupunkini Espoon vihreät kannattavat vaaleilla valittavaa seutuvaltuustoa päättämään seudullisista maankäytön, joukkoliikenteen ja ympäristöhuollon asioista ja paikallistasoa päättämään lähipalveluista.

 Eri tilaisuuksissa käyty keskustelu on ollut värikästä ja pohdiskelevaa. Muutos herättää aina myös kysymyksiä ja pelkoakin. Ihmisten identiteetti rakentuu kotipaikkaan, omaan kylään. Uudistuksessa on kysymys hallinnon rakenteista, miten se parhaiten palvelee asukkaiden tarpeita. Toivon, että paikan nimet säilyvät ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vahvistuvat.

 Uudellamaalla on jo nyt tunnistettavissa erilaisia seutukuntia: on Itä-Uusimaa, jossa keskuksina Porvoo ja uusi Loviisan kunta, on Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat, on Länsi-Uusimaa, jossa on myös uunituore suuri Raaseporin kunta ja läntisimpänä kaupunkina Hanko. Tilannetta värittää myös uuden suur-Lohjan suhteen tehdyt päätökset. Esimerkiksi Nummi-Pusula on päättänyt liittyä siihen. Täällä on myös metropolialueen kunnat. Yksi iso ratkaistava kysymys on, mitkä kunnat luetaan kuuluvaksi metropoliin ja sen mahdolliseen seutuvaltuustoon?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olen omissa blogikirjoituksissani:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9742...

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9733...

esittänyt, että metropolihallintoalueen sopiva koko olisi nykyisen Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Kirkkonummen ja Sipoon kattama alue.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

Suoraan sanoen, vaikuttaisi aika torsolta esitykseltä. Jos seutuhallinto rakennetaan, niin järkevämpilähtökohta on seutukunta. Tämä 19 kunnan ja reilun 1,4 miljoonan asukkaan kokonaisuus voi tuntua suurelta, jolloin oikeastaan voidaan katsoa minimiä, joka on Helsingin seutu. Helsingin seutuun kuuluu Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Vihti, Sipoo ja Kauniainen. Tämä muodostaa noin 1,35 miljoonan asukkaan kokonaisuuden joiden työssäkäynti ja asioimisalue on jo nyt yksi ja sama.
http://tietopalvelu.uudenmaanliitto.fi/Tyomarkkina...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kirjoitin eilen blogikirjoituksen, jossa hahmottelin kuntauudistuksen "isoa kuvaa" oikein kartan kanssa koskien eteläisintä Suomea Ahvenanmaata lukuunottamatta:

http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9954...

Siinä näkyy myös metropolialue ja sen perusidea minun mielestäni: siinä kerätään yhteen pääkaupunkiseudun tärkein taajama-alue pienehköllä maaseutupuskurilla varustettuna, jotta laita-alueiden kaavoitukselle voisi olla tulevaisuudessa pelivaraa eikä tarvitsisi rääpiä naapurikuntia vuoden 2009 Sipoon osittaisen pakkoliitoksen tapaan.

En kannata sitä, että metropolialue olisi pitkälti päällekkäinen koko Uudenmaan maakunnan kanssa, koska se on jo isompi kokonaisuus ja käsittää erillisiä aluekeskuksiakin. Karttapaikalta lainaamastani kartasta, johon piirsin uusien kuntarajojen luonnokset, tuokin käy ilmi parhaiten.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Espoo ja Kirkkonummi, sitä vaihtoehtoa kannattaisi tarkastella ajan kanssa ja perinpohjaisesti. Mukaan siihen mahtuisi vaikkapa myös Vihti ja Kauniainen. Onhan näitä vaihtoehtoja kun aletaan oikein kunnolla pyörittelemään.

Tai sitten ei tapahdu mitään pakkouudistusta ja kunnat jatkavat itsenäisinä.

Käyttäjän pasanenehdolla kuva
Harri Pasanen

Eiköhän vihreitä eniten kiinnosta vaalipiirirajat ja niistä mahdollisesti koituvat poliittiset plussat.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

En usko. Niiden vihreiden kanta joiden kanssa olen asiasta keskustellut on oikeastaan poikkeuksetta ollut, että suurin huoli kuntauudistuksessa on lähidemokratian toteutuminen. Eli että paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa ja alueensa kehittämiseen.

Se miten Muutos on huolissaan vaalipiirirajojen vaikutuksista on taas heidän sisäinen asiansa, mutta kommentistasi päätellen huolenne ovat hivenen toisenlaiset kuin vihreillä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kuntauudistus ja vaalipiiriuudistus ovat eri asioita. Vaalipiirijaon muutoksella on tarkoitus vähentää piilevää äänikynnystä ja tehdä näin vaaleista oikeudenmukaisempia ja äänestäjistä tasa-arvoisempia. Mielestäni edistämisen arvoinen asia.

Joka tapauksessa oma aiempi kommenttini koski kuntauudistusta johon liittyy myös monenlaisia vaalimuutoksia joista toki miltei kaikki koskevat nimenomaan kunnallisvaalien vaalipiirejä. Mutta muutamaa yli eduskuntavaalipiirienkin menevää kuntajakoa on muistaakseni ehdotettu.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

"Joka tapauksessa oma aiempi kommenttini koski kuntauudistusta johon liittyy myös monenlaisia vaalimuutoksia joista toki miltei kaikki koskevat nimenomaan kunnallisvaalien vaalipiirejä. Mutta muutamaa yli eduskuntavaalipiirienkin menevää kuntajakoa on muistaakseni ehdotettu."

Eikös jokaiseen nykyiseen vaalipiiriin tule muutoksia, jos tuo kuntauudistus uusine kuntakarttoineen tule voimaan? Ei taida yksikään vaalipiiri olla ihan entisellään. Mielenkiintoisin muutos on varmaan PK-seudulla, jossa Helsinki muuttuu omasta vaalipiiristä joksikin aivan muuksi tai sitten siihen vaan sulautetaan pari muuta kaupunkia.
Tosin tähän liittyen (muistelen) vielä jonku aikaa sitten kuuleeni Vihreiltä, että PK-seutu pitäisi jakaa kolmen vaalipiirin kesken. Tällöin olisi Helsinki ollut omansa ja Uusimaa jaettu itäiseen ja läntiseen siten, että Espoo on lännessa ja Vantaa idässä.

Käyttäjän pasanenehdolla kuva
Harri Pasanen

"Kuntauudistus ja vaalipiiriuudistus ovat eri asioita."

Tosi on,sanoi entinen pääjohtaja.

"Joka tapauksessa oma aiempi kommenttini koski kuntauudistusta johon liittyy myös monenlaisia vaalimuutoksia joista toki miltei kaikki koskevat nimenomaan kunnallisvaalien vaalipiirejä."

Enkös minä juuri noin tuota asiaa meinannutkin,tunnustit sentään mistä asiassa on kysymys.

Käyttäjän kailintunen kuva
Kai Lintunen

Hei Johanna, tarkentaisitko ystävällisesti vielä ehdottamaasi mallia: viittaat kunnanosavaltuustoihin, mutta säilyttäisit kuitenkin nykyiset Uudenmaan kunnat? Lukisitko itse metropolialueeseen kaikki Uudenmaan kunnat, ja millaista tarkempaa seutuvaltuustojakoa eri hallinnonaloilla ja eri kuntien ja seutukuntien välillä ehdotat? Erityisesti: millaista mallia ehdotat seudullisten maankäytön kysymysten ratkaisuun Uudellamaalla, ja miten arvioit tarkemmin esityksen vaatimuksia yhdyskuntarakenteen eheyttä ja kuntien välisen haitallisen kilpailun poistamista koskien? Olisivatko nykyiset seudullisen yhteistyön rakenteet Uudellamaalla mielestäsi riittäviä, jos sen päättävät elimet korvattaisiin vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla (kuten kirjoituksessasi ehdotat)? - Uskon, että näihin kysymyksiin kuntalaiset erityisesti omalla alueellasi kaipaavat selviä kannanottoja. Muutoin käy helposti niin että kuntalaiset joutuvat ottamaan kantaa ja mahdollisesti jopa äänestämään (kuten ehdotat) ylätason periaatteista asioissa, joiden tulisi koskea arkielämän hyvinvointia.

Jouni Jokela

Uusia ajatuksia kunta uudistukseen.

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?317-Salzwegiss%E4-(D)-tekee-Politiikkaa-21-ja-Bolligenissa-(CH)-113-ihmist%E4

Tai ehkä vihreät eivät sittenkään kannata lähidemokratiaa?

Tai muutenkaan Suoraa demokratiaa, ja tämä on vain sanahelinää,,,
http://www.vihreat.fi/node/170#5

muutenhan voisi kuvitella että vihreät ainoana Suoraa demokratiaa kannattavana eduskuntapuolueena olisi jo tehnyt asiasta lakialoitteen, ja säästänyt vaivan mm. näiltä;

http://www.oula.info/suora/

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?274-Suora-De...

On tainnut vihreistä tulla Demareita, kun hylkäävät vanhat periaatteensa vallan kihahtaessa hattuun.

Demareiltahan on myös jäänyt toteuttamatta Forssan kokouksen 1903 sen toiseksi tärkein tavoite eli kohta2.

Se kohta 2. kuuluu näin;

"2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta."

Ehkä 2100 luvulla virheetkin juhlii tunnuslausella "Demokratian puolesta jo toista sataa vuotta",,,,

"The government solution to a problem is usually as bad as the problem." Milton Friedman.

"The problem is not that people are taxed too little, the problem is that government spends too much."
Ronald Reagan

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minä olen kyllä vankasti edustuksellisen demokratian ja vahvan hallitusvallan kannalla ainakin Suomen oloissa. Merkittävä osa politiikasta koskee talous- ja turvallisuusasioita ja niissä ei yksinkertaisesti voi viedä asioita sitä kaikken populistisinta linjaa pitkin, ilman, että hyvin äkkiä jää Musta Pekka käteen.

Jouni Jokela

Minulla ei ole mitään sitä vastaan jos sinä koet itsesi kyvyttömäksi päättäämään itseäsi koskevia asioita.

Jos joku asia menee kansaäänestykseen, niin sinähän voit kysyä neuvoa vaikka Mikko Alatalolta tai Pertti Salovaaralta siihen miten sinun kannattaa äänestää.

Sveitsi päätti "populistisesti" kansanäänestyksessä keväällä 1939 ostaa velaksi aseita. Samalla tulivat sitten kertoneeksi tämän koko kansan mielipiteen myös naapureilleen.
Suomi päätti "viisaan edustuksellisesti" kokeeneen (3. kausi) pääministerinsä Cajanderin johdolla olla ostamatta aseita, jotka niin äkkiä kuiteski niinku fantastisesti vanhenee.

Stalin luuli sitten syksyllä 1939 että Suomen työläiset toivoivat hänen tulevan vapauttamaan heitä,,,

Josifia ois ehken kannattanu "populistisesti" infota, niin siinä olisi säästyntyt monta Suomalaista ja vielä useampi Neuvostoliittolainen henki.

Jussi Jäntti

juu - jaa

Lisää tällaista. Oikeasti virkistäviä erilaisia ajatuksia.

Sitäpaitsi nauru tekee hyvää ja pidentää ikää, erityisesti kun se kohdistuu itseen. Mutta kyllä tämä vihreillekin nauraminen maittaa. :)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tiivis kaupunkirakenne ei takaa pieniä hiilidioksidipäästöjä, uutisoi YLE tänään Jukka Heinosen uutta väitöskirjaa Aalto-yliopistossa.

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2012/03/...

Vihreillä on ajatuslukkiumia, joista he eivät ikinä pääse irti.

"Uusimaa ei ole verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomen kriisialueisiin". Ylimielistä puhetta. Tällaisilla puheilla ei synny yhteiskunnallista eheyttä.

Juha Kajander

Heinonen toteaa, että kulutustaso vaikuttaa olennaisesti hiilidioksidipäästöihin. Juuri tästähän pitäisi seurata, että hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät tiheään asutuilla seuduilla, joilla asuntojen kalleus hillitsee kulutusta.

Maaseudulla on mahdollisuus käyttää paikallista uusiutuvaa energiaa esim lämmitykseen, mutta omakotitaloasumiseen liittyy monenlaisia kuluja, joita ei ole kerrostaloasukkailla.

Halvinta lienee (ceteris paribus) asua kerrostalossa taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla, jolla vielä on jäljellä jonkinmoiset julkisen liikenteen yhteydet. Mutta silloin jää rahaa myös kulutukseen...

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Pitää oikein ihailla sitä, kuinka selväksi Karimäki tekee tämän päivän Vihreiden näkemykset.

Paikallisia asukkaita sopii kuunnella, jos heidän kotialueensa tuottaa tarpeeksi ison osan maan bruttokansantuotteesta, kuten vaikkapa Uusimaa. Näiden eliittiseutujen asukit ovat ansainneet oman räätälöidyn ratkaisunsa. Sen sijaan Pohjois- ja Itä-Suomen "kriisialueille" ei ilmeisestikään tarvitse korviansa lotkauttaa.

Määriteltäisiinkö seuraavaksi kansanedustuslaitoksen paikkajako vaikkapa sen mukaan, mikä on kunkin maakunnan mediaanitulo?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Pannaan nyt sitten vähän paremmaksi: erotetaan PK-seudusta erillinen kaupunkivaltio Singaporen tapaan rajana vaikkapa Kehäkolmonen. Ei taitaisi se Kehäkolmosen pohjoispuolinen valtio elinkelvottomuuttaan kitua.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Vihreiden ajatusmaailma, perinteet ja konkreettinen toiminnan malli löytyvät kirjoitelmasta.

Keskusjohtoa Kremlin tapaan, perinteet (SKP) velvoittavat. Ei demokratiaa, se (tai sen kuvajainen) siirretään jonkinlaisille uusille, konstruoitaville elimille, jotka kokoontuvat jossakin taka-kusilassa, missä "tuotetaan 40%" kaikesta. Tunnettu vihreä henkilö, joka on myymässä Finnairia joko kiinalaisille tai kreikkalaisille, kertoi juuri Lapin olevan Kongoa. Hän saikin ansaitusti lempinimen KONGO-Heidi.

Kiroittelija myös puhuu toistuvasti Metropolista tai Metropolialueesta. Niin mittakaava kuin suhteellisuudenkin taju on todella hukassa. Sitten kun kaikki Suomen asukkaat ja vähän naapureitakin on asettunut asumaan kehä III:n sisäpuolelle, voidaan ehkä alkaa puhua Metropolista. Vihreiden mielestä huimat päästöt ja ruuhkat syntyvät kun Mannerheimintiellä on kaksi tai kolme ajoneuvoa. Keskieurooppalaiset hymyilevät. Hiljan kerrottiin, että eräs tunnettu vihreä omisti ja ajeli Suomen saastuttavimmalla ajoneuvolla. Olisiko ollut joku, vuoden turhakkeenkin arvonimen saanut City-maasturi. Tämä metropoleista ja cityistä.

Energiapoliittisesti voidaan asiaa tarkastella juuri ilmestyneen tutkimuksen valossa. Keskitetyssä ja tiivistetyssä asumisessa päästöt aina vaan suurenevat. Päästöjen suureneminen johtuu ymmärrettävästi siitä, että energiaa kulutetaan vastaavasti enemmän.

Mutta ei hätää, Vihreät tukevat ydinenergiaa ja äänestivät sen puolesta. Toivotaan nyt vaan että vihreiden arvojen perusteella luvan saanut uusi voimala saa sijoitettua jätteensä jonnekin, kun olkiluodossa ei ole kuulemma tilaa. Iran saattaisi olla potentiaalinen ydinvoimalajätteen ostaja.

Terveisiä vaan Kairosta, jonka asukkaat eivät halua tunnustaa kaupunkiaan metropoliksi tai edes metropolialueeksi! Kysyin heiltä.

PS: Kairossa on enemmän asukkaita kuin koko Skandinaviassa yhteensä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Uudellamallaa "tuotetaan 40 % koko maan bruttokansantuotteesta".

Mielestäni tällaisten lukujen heittely on harhaanjohtavaa informaatiosaastetta monessakin mielessä. Ensinnäkin kyseinen "kansantuote" koostuu suurelta osin kaikenlaisista ylisuurista palkoista ja muista tuloista, jotka sellaisenaan luetaan "tuotannoksi". Pikemminkin tätä "kansantuotetta" pitää kutsua ylileveäksi moraalittomaksi elämiseksi muiden kustannuksella.

Toiseksi samainen Karimäki on eduskuntapuheissaan kerta toisensa jälkeen viitannut tutkimuksiin (siis oikein tutkimuksiin) joiden mukaan 1970-luvulta alkaen kansantuotteen kasvu ei ole enää lisännyt onnellisuutta. Jos kansantuotteen kasvu on tapahtunut Uudellamaalla, niin sehän tarkoittaa (Karimäen käyttämiä tutkimuksia soveltaen), että onnen puute tai epäonnellisuus on jo vuosikymmenten ajan kasautunut juuri Uudellemaalle. Minusta tällaisten lukujen heittely TILANTEEN MUKAAN ympäri ja ämpäri, ämpäri ja ympäri on opportunismia, joka vie kaikilta puheilta uskottavuuden täydellisesti.

Ja eikös vihreiden Visio julkaissut oikein kirjankin siitä kuinka bkt kuvaa elämää väärin. Ja eikö Pekka Haavisto yrittänyt sanoa samaa vaalitenteissään.

Mutta kuinka ollakaan, nyt tämä bkt-luku taas yht'äkkiä kelpaakin glorifioimaan Uuttamaata ja sen viisaita päättäjiä. Opportunismia (suomeksi sanottuna ällöttävää).

Toimituksen poiminnat